torstai 22. marraskuuta 2012

Uusia kuvia, kalliita unia

Kävin valokuvaamossa otattamassa itsestäni kuvia uutta ajokorttia varten. Kuvaaja onnitteli. Sanoin, ettei tarvitse onnitella, en ole suinkaan avioitunut vaan päinvastoin. Kuvaaja vastasi, että sitä suurempi syy onnitella.

Mietin jälkikäteen, että joillakin on sitten loistava tilannetaju. Minä olisin vastaavassa tilanteessa keksinyt vastauksen vasta parin tunnin päästä, jos silloinkaan. Joiltakin se käy luonnostaan, toisilta ei edes opettelemalla. Nyt olen kuitenkin oppinut sanomaan jo heti uuden nimeni jälkeen, että en ole mennyt naimisiin. Näyttää nimittäin siltä, että useimmilla avioituminen on se ensimmäinen mieleen tuleva asia.

Passikuva oli muuten järkytys. Kuka helkkarissa on tuo väsähtäneen näköinen nainen, jota ei todellakaan voi enää sanoa nuoreksi? Vertasin sitä edelliseen passikuvaan, joka on otettu kuutisen vuotta sitten ja muutos on valitettavan iso. Alamäki on alkanut. Ja vissiin tässä mennään aikamoista syöksyvauhtia.

Joulu on ihan kohta. Viime joulun nukuin, tämän joulun touhuan lasten kanssa. Seuraavan joulun sitten taas nukun. Joulu ilman lapsia on sen verran halju, että sen joutaa nukkua pois. Vaikka voisihan sitä tietysti lähteä Espanjaan, Lappiin tai ihan jopa synnyinseudulle. Ehkä minä vain nukkuisin sielläkin. Kalliiksi tulisivat nekin unet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti