torstai 15. elokuuta 2013

Poravasara vai iskuporakone

Uudessa kodissa on betoniseinät. Tai mitä lie ovatkaan, mutta kuitenkin sellaiset, ettei niihin ihan mikä tahansa uppoa. Pitäisi kuitenkin saada naulakko paikoilleen ja pari tauluakin vaatisi taulukoukkua järeämpää kannatinta.

Ajattelin ilman muuta, että minun on ostettava iskuporakone. Katselin niitä netistä ja sitten löysinkin sieltä poravasaran. Ja kun googlasin sitä, löysin monta keskustelua, jossa vannottiin ehdottomasti poravasaran nimeen. Nyt en tiedä, minkä vehkeen mahtaisin tarvita.

Minulla on monenlaisia kokemuksia rautakaupasta. Erään kerran kävin ostamassa ruuvimeisselin. Heti ovella avulias myyjä tuli kysymään mitä tarvitsen. Kävimme seuraavanlaisen keskustelun:
"Ruuvimeisseliä minä tulin ostamaan".
"Minkäslaista?"
"No sellaista ihan tavallista". Pitkä katse myyjältä. Joka oli muuten ihan söpö poika.
"Ristipää vai taltta?"
"Ristipää"
"Minkäs kokoinen?"
"No sitä en tiedä, mutta jos näytät missä niitä on, niin kyllä minä osaan arvioida"
Sitten seisottiin tovi meisseleitä ihaillen, jonka jälkeen minun oli todettava:
"En tiedä kyllä näistä, mikä olisi sopiva koko"
"Ei sinulla sattuisi olemaan mukana sitä ruuvia?", poika kysyi.
"No ei, mutta taidan käydä hakemassa sen kotoa". Ja kävin. Oikea ruuvimeisseli löytyikin sitten helposti ja sain kasattua elämäni ensimmäisen oman ruokapöydän.

Hain ruuvimeisseliä toisenkin kerran, joskin toiselta paikkakunnalta, silloin pyykkikoneen asennusta varten. Nyt osasin ostaa sopivan kokoisen kerralla, mutta en silti saanut sillä auki pirullisen tiukassa olevaa ruuvia. Marssin takaisin kauppaan, jossa sattui vielä olemaan sama myyjä kuin ensimmäisellä kerralla. Tämäkin oli muuten söpö nuorimies, ovatkohan ne aina? Selitin, etten saanut ruuvia auki, että olisikohan jotain järeämpää vehjettä? Kävimme seuraavanlaisen keskustelun:
"No porakone voisi tietysti olla"
"Katsotaan niitä sitten"
"Katsotaan vaan, mutta onko sinulle sellaiselle käyttöä muuten?"
"Ei varmaan ole, mutta se pyykkikone on kyllä saatava paikoilleen"
"Etkö voisi pyytää jotain miestä laittamaan sitä?"
Nyt minä mulkaisin myyjää pahasti. Kävi kyllä mielessä, että pyydän myyjää itseään, olihan hän ihan söpö. Mutta vastasin:
"Olen juuri muuttanut tänne, enkä tunne täällä yhtään miestä"
"Ahaa. No sitten", myyjä mietti hetken ja jatkoi:
"Niitä ruuvimeisseleitä on kyllä vähän järeämpiäkin, jos kokeilisit ensin sellaista".
Ostin sitten järeämmän ruuvimeisselin, ruuvi aukesi ihan leikiten ja säästyin porakoneen ostolta. Mutta nyt en taida enää säästyä.

Täytyy myöntää, että joskus olen tuntenut itseni rautakaupassa hiukan tyhmäksi. Mutta kai se taas on otettava nöyrä asenne ja mentävä kokeilemaan, mitä sieltä tarttuisi käteen tällä kertaa. Toivottavasti myyjä on söpö.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti