keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Seikkailu

Kävin tässä joku aika sitten toistamiseen energiahoidossa. Tai mikähän sen oikea nimi mahtoi olla, chakra-hoito? Saattoi olla, mutta ei ollenkaan välttämättä. No, oli miten oli, hoito oli erittäin hyödyllinen. Tämä "hoitaja", Pekka, on läsnäolossaan hyvin vaikuttava ihminen. Olen melkoisen varma, että hoidon vaikuttavuudesta suuri osa tulee siitä, että hän todella on siinä hetkellä läsnä. Sellaisen ihmisen seurassa omakin mieli rauhoittuu ja epäilemättä myös erergiat tasapainottuvat ihan itsestään.

Monet hoidossa läpikäydyistä asioista olivat juuri niitä, joista olen jo muutenkin ottanut selvää. Olen ennenkin kokeillut erilaisia läsnäoloharjoituksia, joita hänkin suositteli, olen meditoinut, tehnyt "rakkausharjoituksia", opetellut löytämään itsestäni asioita, joiden olen ennen kuvitellut löytyvän jostain ulkopuolelta. Mutta on ihan eri asia käydä asioita läpi jonkun sellaisen kanssa, joka on oikeasti jo ihan guru.

Kun on suuren osan elämästään halunnut lähinnä kuolla, on uskomattoman hienoa viimein ymmärtää, mikä määrä iloa, rakkautta ja elämänhalua minuun kätkeytyy, jos vain olen valmis ja halukas niitä etsimään. Eikä se ole vaikeaa, ei se vaadi muuta kuin hiukan keskittymistä. Ja ehkä sen, että on valmis päästämään irti asioista, jotka ovat satuttaneet. Minua on kohdeltu huonosti, niin kuin meitä kaikkia on, ja myös minä olen kohdellut toisia huonosti. Niin se vain on, niin elämä menee. Mutta aika paljon voi antaa anteeksi, niille toisille ja itselleen. Jotkut asiat tekevät silti kipeää, mutta niiden ei pidä antaa tuhota koko elämää, kun ei kerran ole pakko.

Elämä on välillä kipua ja kärsimystä, synkkää ja harmaata, tuhoavaa ja tasapainotonta. Saakin olla. Sekin on itselleen sallittava, että välillä ei jaksa eikä mikään tunnu hyvältä. Mutta välillä elämä on myös uskomaton seikkailu täynnä huikeita hetkiä. Senkin minä haluan itselleni sallia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti