perjantai 6. maaliskuuta 2015

Älä tarvitse minua tänään

Korvatulehdusta, kuumetta, yskää, kihomatoja, oksentelua ja migreeniä. Siinä on meidän viimeiset viikot, ehkä kuukausi, tiivistettynä. Olen puhkipoikkipuolikuollut, eikä kirjoittaminen ole juuri ollut mielessä. Töissä olen välillä käynyt purkamassa paniikinomaisesti pahinta ruuhkaa, mutta aika tehotonta se on ollut. Tai itse asiassa olen ne vähän ajat ollut todella tehokas, ehkä hiukan ylikierroksiakin on havaittavissa, mutta kun yhden työn tekeminen poikii yleensä kaksikolme lisähommaa, niin eihän se ruuhka siitä paljon pienene.

Nyt, hetkellisesti, olemme suht terveitä ja lapset pääsevät käymään isänsä luona. Aion hautautua kotiin koko viikonlopuksi (ja yritän nyt olla ajattelematta sitä, että minulla on siellä helvetillinen kihomatosiivous edessä). Kaipaan unta. Kaipaan hiljaisuutta ja pimeää huonetta. Kaipaan edes pientä hetkeä, jolloin kukaan ei tarvitse minua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti