tiistai 16. kesäkuuta 2015

Aamutoimia

Nukuin edellisen yön hyvin. Taivaallista. Aamulla olin hyväntuulinen, vaikka edelleen hiukan kireä, mutta sekin korjaantuu aikanaan. Ei ole paljonkaan asioita, joita aika tai uni ei ratkaisisi.

Omien aamutoimieni jälkeen menin herättelemään kuopusta. Hän makoili sängyssä jo valmiiksi hereillä ja tuijotteli kattoon. Tuumasin, että tuota minunkin täytyy harrastaa jatkossa paljon enemmän. Ihminen voi tuijotella kattoon vähän liikaakin, mutta kovin harvoin siitä on todellista pelkoa.

Nappasin vielä unilämpimän lapsen kainaloon ja köllöttelimme siinä hetken poski poskea vasten. Eihän siinä päivä voi alkaa kuin hyvin. Matkalla töihin ajattelin taas kerran, että kyllä se on rakkaus, joka meitä ihmisiä täällä maailmassa kannattelee yli kaikkien kuoppien ja suonsilmien. Kaikki se muu tulee ja menee, muuttuu ja vaihtuu toiseksi, mutta rakkaus pysyy ja kestää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti