torstai 17. joulukuuta 2015

Irvunakkeja ja ketsuppia

Flunssa paukahti päälle, vaikka kuinka olin toivottanut sen painumaan sinne, missä pippuri kasvaa. Tästä tuli mieleen se ainoa pippuripuu, jonka olen koskaan nähnyt, jossain raunioiden lähellä. En muista, missä ne rauniot olivat, mutta epäilemättä jossain Tunisian liepeillä. Saatan kyllä houraillakin, sen verran doupattu olen. Aion nimittäin pyristellä töissä loppuviikon, etten huku kaaokseen jo heti ensimmäisinä työpäivinä lomani jälkeen. Vaikka en tiedä, onko siitä mainittavaa hyötyä. Saatan hukkua silti.

Joulusuunnitelmista tipahtavat epäilemättä ainakin katkaravut. Luultavasti en tee päiväkausiin mitään ruokaa, syön irvunakkeja ja ketsuppia. Ehkä myös litrakaupalla vihreää teetä, johon olen kehittänyt addiktion. Oikeastaan en edes pidä vihreästä teestä, mutta himoitsen sitä siitä huolimatta. Näinhän saattaa joskus käydä myös ihmisen kanssa, mikä ei ehkä ikinä lakkaa hämmästyttämästä.

En kyllä erityisemmin pidä nakeistakaan. Ehkä vaihdan nakit mustikoihin. Säästyy ketsuppikin lapsille.

Minua sanottiin tänään tyylikkääksi. Masennuin. En oikein tiedä miksi. Jotenkin tuli vanha olo. On punainen nenä ja pää tukossa, sitten joku sanoo tyylikkääksi. Ihmisten välinen kommunikointi on niin perin juurin kummallista, että taidan luopua siitä. Tunne-elämä on toinen kummallinen juttu. Taidan luopua siitäkin.

Ehkä otan huomenna hiukan vähemmän lääkkeitä. Jään peiton alle. Odotan joulua. Sen ohi lipumista.

2 kommenttia:

  1. Miten lipui?

    Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
  2. Oikein hyvää alkanutta vuotta myös sinulle! Kyllähän se lipui, ensin flunssaillessa ja sitten migreenin kourissa. Aika jouluton joulu, sanotaanko näin.

    VastaaPoista