keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Lehmänhäntä

Koskaan ei pitäisi mainita mitään positiivista vireystilasta, sehän tipahtelee nopeammin kuin lehmänhäntä. Ei auta avokadot eikä pellavaöljyt. Jos ei elätettäviä olisi, en tiedä saisinko motivoitua itseni ylös sängystä. Onneksi heitä on siis siunaantunut.


Töissä on tullut paskaa niskaan ihan urakalla. Irtisanomisilmoitusta jo rustasin, mutta revin sen sitten kuitenkin, taas muistin ne elätettävät. Vähän turhan lyhythän elämä on siihen, että suuren osan ajasta vituttaa, mutta toisaalta mitään ei saa ilmaiseksi. Hiukan kuitenkin lohdutti, kun toisen toimintayksikön työntekijä sanoi, ettei hän ikinä pystyisi samaan työhön kuristamatta silloin tällöin asiakkaitaan. Yhtään en ole vielä kuristanut. Mieli on joskus tehnyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti