perjantai 1. huhtikuuta 2016

Harmahtavaa

Silmätulehdus, flunssa ja korvatulehdus ovat saaneet mieleni hieman harmaantumaan, vaikka yhtään näistä taudeista en ole sairastanut itse. Kiitettäviä määriä olen kuitenkin valvonut. Näyttää siltä, että taloudessamme minä olen se, joka eniten valvoo, oli potilas kuka tahansa. Näin sen tietysti kuuluukin mennä. Univelka on johtanut huonohkoon syömiseen, joka on johtunut vetämättömyyteen, alakuloisuuteen ja yleiseen väsähdykseen. Pohjavire on silti toisenlainen kuin vielä jokin aika sitten. En usko, että jään tähän. Kun nukun ja syön vähän paremmin, alan voidakin vähän paremmin. Armollisuutta itseäni kohtaan olen löytänyt huonosti, vaikka sitä minun piti löytää. Valvoneena kukaan ei ole parhaimmillaan. Ihan turha silloin sitä itseltään vaatia. Mutta eihän se käy noin vain, että tästä napista nyt painan enkä enää koskaan soimaa itseäni. Ja ehkä hiukan pitääkin itseään joskus soimata. Eihän sitä muuten mihinkään kehittyisi. Tarpeeksi on kuitenkin eri asia kuin älyttömästi.

Kaipaus on kovasti väreillyt viime aikoina tunne-elämän syövereistä kohti pintaa. Päädyin käymään treffeillä, koska ajattelin, että sitä minä kaipasin. Saatoin kaivatakin, sosiaalinen elämäni on ollut viime aikoina niukkaa. Treffien mahdollista jatkumoa en kuitenkaan kaipaa, sen ymmärsin jo parin tapaamisen perusteella. Kaipaan ystäviä. Niitä, joita minulla jo on, mutta kaukana. Kaipaan sitä, että joku kysyy, mitä minulle kuuluu ja kertoo mitä hänelle kuuluu. Oikeasti. Kaipaan sitä, että joku ymmärtää sanoitta. Kaipaan sitä, että joku sanoo, että nyt olet kyllä typerä silloin kun olen typerä. Viime aikoina olen ollut. Kaipaan sitä, että joku toivottaa hyvää työpäivää, hyvää yötä tai edes jotakin.

Ehkä se on vain kevättä. Ehkä se menee ohi.

Horoskooppini sanoi, että kaipaat rakkautta, vaikka sellaisen olet jo löytänyt. Joskus horoskoopit saattavat olla oikeassa. 

Tanssikurssi lähestyy. Ajattelin osallistua. En ole vielä ilmoittautunut. Minulla on monta tekosyytä olla menemättä. Voi tulla oikeakin syy. Lapsille ei löydy hoitajaa. Kurssi onkin täynnä. Onhan näitä. Tiedän kuitenkin, että tekisi hyvää mennä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti