perjantai 25. marraskuuta 2016

Betonia









Pimeys putoaa päälle kuin betoni. Muistelen kesää. Ja muistan, että tämä aika menee ohi. Valo palaa. Villasukat ja kynttilät, suklaa ja glögi, peiton alle kaivautuminen: se kaikki on luvallista ja sallittua, toivottavaakin. Vaikka kuinka elämä on lahja, ei sen tarvitse aina siltä tuntua. On aikoja, joista ei nauti, mutta tulee toisiakin, niitä joista ei koskaan luopuisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti