maanantai 23. lokakuuta 2017

Flunssaoireita tanssiaskelilla

Sain sekä flunssan että migreenikohtauksen. Flunssa lannisti minut päiväksi, mutta vain siksi, että olin juuri aikonut treenata hulluna bugg-askelia ennen seuraavaa tanssikertaa. Olen silti hiukan treenannut, mutta rauhallisesti. Iltaisin teen rentoutumisharjoituksia vain siksi, että saisin flunssaoireet kuriin mahdollisimman pian. Voi olla, että kuvittelen, mutta ihan kuin se auttaisi.

Maanisuudessa on jotain ilmeisen viehättävää. Sain samana päivänä kaksi treffikutsua. Äkkiseltään voisi ajatella, että se on hyvä juttu, mutta ei se ole. Pidän molemmista miehistä erittäin paljon ja vähintäänkin rakastan tanssia heidän kanssaan, mutta he ovat kuin yö ja päivä. Enkä minä edes oikeasti tiedä, millaisia he ovat. Tunnen heidät vain tanssijoina ja sen lisäksi tiedän jokusen pienen yksityiskohdan heidän tanssilavojen ulkopuolisesta elämästään. Tilanne oli äärimmäisen kiusallinen, minulle, hehän eivät toisistaan tienneet. Tai no, tavallaan tietävät nyt, koska hoidin tilanteen häkellyksissäni äärimmäisen huonosti. Kävi juuri niin kuin aavistelinkin. Toinen on minulle niin suuttunut, ettei hae tanssimaankaan, eikä toisenkaan kanssa erityisen hyvin suju. Hän tosin tanssii kanssani vielä.

Tätä en kaivannut. Sosiaalinen elämäni on viime aikoina rikastunut suuresti tanssin ansiosta ja siitä olen hyvin, hyvin onnellinen. Muita kiemuroita en silti kaipaisi, näkeehän sen nyt tästäkin, kuinka hyvin ne minulta luonnistuvat. Jo toisen kerran päädyin itkemään tanssi-illan jälkeen, tosin eri syistä kuin viimeksi. On tämä rankka harrastus. Mutta niin äärettömän koukuttava.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti