torstai 21. joulukuuta 2017

Sinkkujoulu

Vietän sinkkujoulun. En tiedä, miksi kutsun sitä sellaiseksi, sinkkuus ei mielestäni ole millään lailla tarpeellinen määre tässä kohtaa. Tai missään kohtaa. Lapset juhlivat joulua toivottavasti sopuisassa perhepiirissä sillä aikaa kun minä märisen sohvalla. No niin, välttämätön itsesääliannos lienee jo siinä. En aio märistä sohvalla. Epäilemättä itken vähän, mutta itku ei ole vielä koskaan ollut ihmiselle vaarallista. Lopun aikaa olen luultavasti kohtuullisen tyytyväinen siitä, että maailma ympärillä on pysähtynyt, joten minunkin on pakko.

Kaipaan hiukan syksyistä maanisuutta. Nyt minua vain väsyttää. Elimistöni yrittänee kaikella sairastamisella vihjaista, että lepo olisi enemmän kuin tarpeen. Olen edelleen touhunnut melkoisella tahdilla, mutta ilman maanista energiaa.

Kulmakarvani eivät kasva toivotusti. Kasvua odotellessa päätin uudistaa meikkityylini ja ostin kasan kaikenlaisia välineitä tätä varten. En ole varma kaikkien oikeasta käyttötarkoituksesta. En ole varma siitäkään, auttaako välineistö hintansa veroisesti. Epäilen suuresti. Kävi kuitenkin niin, että täydennysostosjuhlani jälkeisenä aamuna heräsin silmä tulehtuneena. Nyt on tulehtunut toinenkin. Meikit odottavat siis avaamattomina vähemmän rähmäistä aikaa.

On varmaan pakko kuitenkin mainita, että voisin viettää jouluni ihmisseurassa, mutta en aio. Jos en  vietä joulua lasten kanssa, en vietä sitä ollenkaan. Joulupäivänä olen lupautunut rääppiäisiin, hiukan pitkin hampain, mutta olen autoni kanssa välttämätön muille rääppijöille. Tapaninpäivänä tanssin, näin luulen.

2 kommenttia:

  1. Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta. Rentoa Joulua! Ja kiitos hyvistä teksteistä, aion lukea vastakin.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Seija! Oikein mukavaa Joulua sinulle myös!

    VastaaPoista